Quantcast
Channel: Ei ihan vielä
Viewing all 516 articles
Browse latest View live
↧

Liity Reima Clubiin!

October 18, 2015, 4:32 am
$
0
0
Tiedän, että siellä ruudun takana on monia Reima-faneja. Ovathan kaikki liittyneet jo Reima Clubiin? Jos et ole, niin nyt on hyvä hetki liittyä, sillä liittymiskoodillani saat saat 5 euron etusetelin sähköpostiisi liittymisen jälkeen. Kun liityt ja käytät koodiani, myös minä saan 5 euron edun käyttööni. Edun saat käyttöön liittymällä Reima Clubiin osoitteessa www.reima.fi/liity ja käyttämällä koodia: AXV4NDDZ

Reima Clubiin liittyminen on maksutonta, eikä se velvoita mihinkään. Clubilaisena saa kuitenkin aina sähköpostitse tuoreeltaan tiedon Reimashopin* tai Reima myymälöiden tarjouskampanjoista, Reiman kilpailuista, tapahtumista, uutuuksista ja niin edelleen. Clubilaisena olen saanut käyttööni silloin tällöin myös kivan alekoodin tai postikuluttomuustarjouksen, joita ilman olisin muuten jäänyt. Tälläkin hetkellä verkkokaupassa on menossa postikuluttomuuskampanja, josta sain clubilaisena tiedon heti tuoreeltaan. (*kumppanuusmarkkinointilinkki)

Reima Clubilla on myös oma suosittu Test Patrol, johon arvotaan halukkaista Clibilaisista mukaan ajoittain noin kymmenkunta testiperhettä testaamaan Reiman vaatteita. Kannattaa siis liittyä mukaan Reiman ulkoiluhenkiseen porukkaan!

Käykääpäs osallistumassa myös edellisen postauksen upeaan lahjakorttiarvontaan, joka toteutetaan yhdessä Ekokivan kanssa!
↧
Search

Onko pizza kotona?

October 19, 2015, 11:14 am
$
0
0
Mies on jo pitkään narissut, että kotona tehty pizza on enemmänkin piirakkaa kuin pizzaa. Itse tykkään piirakastakin, joten en ole asiasta jaksanut ottaa sen suurempaa stressiä. Mies puolestaan on googlannut netistä, jos jonkinmoista pizzapohjaohjetta. Kaikkea on kokeiltu ja mihinkään hän ei ole ollut tyytyväinen. Oikeanlaisen pohjan tulee kuulemma olla ohut ja vähän rapsakka.
Pizza numero 1. Tomaattikastike, juusto, kinkku, ananas, mozzarella ja lopuksi päälle on revitty ruukusta villirucolaa. Hyvä pizzapohjataikina syntyy durumvehnäjauhoista, pienestä määrästä ruisjauhoja, vedestä, öljystä ja suolasta.
Joku jo taisi Instasta huomata, että meillä syötiin viikonloppuna pizzaa. Ihan siis sellaista, jossa on ohut ja rapsakka pohja. Mies nimittäin suhautti Verkkokauppa.comiin ja haki sieltä pizzakiven. Takana on nyt pari erilaisella pohjataikinalla testattua kokeilua ja piloille meni vain yksi pikkupizza, koska se ei suostunut irtoamaan pizzalapiosta kivelle asti muuta kuin taikinaköntsinä. Uunin mies hankasi kaksi kertaa ja tiskiäkin tuli melkoisesti. Uunin pohjalle tippuneiden sattumien käryjä sai myös tuuletella kämpästä hyvän tovin...
Pizza puokkiin. Vaimolle rehuja ja miehelle miesten rehuja eli pepperonimakkaraa...
Lopulta homma alkoi kuitenkin jo sujua. Harjoitus tekee siis pizzamestarin! Ja täytyy kyllä todeta, että taidan sittenkin tykätä enemmän kunnon pizzasta kuin piirakasta. Pizza rehuilla! A vot!

Eikä ilmeisesti tarvitse sitten enää pizzallekaan lähteä omaa keittiötä kauemmas.
Ps. Nyt kaikki osallistumaan mahtavaan Ekokiva -lahjakortin arvontaan. Arvontapostaukseen pääset tästä! Tällä hetkellä osallistujia arvontaan on vasta kourallinen, joten mahdollisuudet voittoon ovat tosi hyvät. Arpojakin jaellaan tällä kertaa todella hövelisti. Joulu lähestyy, Ekokivasta löytyy jokaiselle jotakin!
↧
↧

Pako pulmahuoneesta

October 24, 2015, 1:30 am
$
0
0
Viime keskiviikkona pääsin työpaikan tyky-toiminnan myötä kokeilemaan mielenkiintoista Room Escape -peliä. Pulmahuoneet ovat Suomessa todella uusi juttu. Käsittääkseni ensimmäiset aloittivat toimintansa vasta viime vuonna. Tällä hetkellä Room Escapea voi kuitenkin Suomessakin pelata jo useammassa isommassa kaupungissa.

Room Escape on siis peli, jossa pieni ryhmä/joukkue suljetaan tunniksi lukittuun huoneeseen, jonka ympärille on kehitelty jokin pulma tai tarina. Huone on täynnä erilaisia ratkaisua vailla olevia pulmia, jotka täytyy ratkoa tunnin aikana älyä, luovuutta ja loogista ajattelukykyä käyttämällä. Kun pulmat on ratkottu, löytyy avain vapauteen ja huoneen ympärille kehitelty tarina tai ongelma ratkeaa.

Meidän joukkueemme selvitti huoneen pulmat tiukasti 53 sekuntia ennen määräajan päättymistä. Se on kuitenkin hyvä tulos, sillä kokonaiseedessaan ennen määräajan päättymistä kyseisestä huoneesta pääsee pakenemaan kuulemma vain 22% joukkueista.
Kuva: https://www.facebook.com/RoomEscapeTampere
Itse innostuin Room Escapesta todella paljon. Tunnin aikana ajatukset ovat vain pulmissa ja niiden ratkeisemisessa, aivot käyvät todella ihmeellisillä kierroksilla. Ajatuksia tulee kuin tyhjästä ja ongelmat ratkeavat yrityksen ja erehdyksenkin kautta. Toki pelin jumahdettua paikoilleen, on mahdollista saada myös pelivinkkejä tietyin väliajoin. Tiimiläisten erilaiset ajattelutavat auttavat pulmien ratkomisessa paljon ja kukaan ei luultavasti selviäisi huoneesta ulos yksin. Tiiminä onnistumisten saavuttaminen on mahtavaa. Room Escape saattaisi olla kivaa yhteistä tekemistä ja me -hengen nostattamista myös perheissä, joissa on jo vähän isompia, teini-ikäisiä lapsia.

Itselläni aivot kävivät niin kovilla ylikierroksilla myös peliä seuranneen yön, ettei uni juuri maittanut. Lisäksi välittömästi huoneesta poistumisen jälkeen aistit olivat sen verran terävöityneet, että näin joka puolella numerokoodeja, salaviestejä ja vihjeitä. Kaikille joukkueeni jäsenille näin ei kuitenkaan käynyt, joten eläytyminen lienee hyvin yksilöllistä.

Kunhan tästä ensikokemukseni tuomasta innostuksesta selviän, on Room Escapea päästävä ehdottomasti pelaamaan toiseen pulmahuoneeseen mahdollisimman pian! Olen jo kehittyänyt strategiat ja systeemit valmiiksi seuraavaa peliä varten. Toisella kerralla on helpompi käydä käsiksi ongelmiin, kun tietää, miten peli ainakin teoriassa etenee ja miten mahdollisia vihjeitä kannattaa käyttää, että niistä saa hyödyn irti mahdollisimman hyvin ja aikatehokkaasti.

Oletko sinä jo pähkäillyt pulmahuoneessa? Innostuitko?
Ps. Ekokiva arvonta on käynnissä 31.10 asti. Osallistua voit klikkamaalla itsesi tähän postaukseen!
↧

Valoa pimeyteen

October 25, 2015, 12:51 pm
$
0
0
Synkkää on ja synkemmäksi vain menee... Sitä on juuri vaipumassa syysmasikseen tai vähintään valmistautumassa havunneulasaterian kanssa talviunille, kunnes se aina tulee; Valoviikot!

Viime perjantaina olisivat olleet 50. valoviikkojen avajaiset Tampereen keskustassa, mutta täytyy myöntää, että jätimme väliin. Ihan rehellisesti väsymykseen vedoten. Olisi ehkä kannattanut kuitenkin liikahtaa paikan päälle, sillä avajaiset olisivat varmaan olleet tuli- ja pyroshowhun sisältyneen ilotuksen kera ihan näkemisen arvoinen kokemus. Onneksi valotaiteilija Kari Kolan valotaideinstallaatio Koski on/oli kuitenkin nähtävänä iltaisin koko viikonlopun ajan, joten pääsimme miehen kanssa ohikulkiessamme lauantaina sitä ihailemaan ja minä tietysti myös kuvaamaan.

Olimme lauantai-iltana miehen kanssa perinteisesti "pilaamassa" vuosipäivän iltaamme Ismo Leikola showssa Komediateatterilla, jonka jälkeen oli tarkoitus kävellä kaupungilla ihastelemassa alkaneiden valoviikkojen antia. Olin toki infonnut miestä kaupungilla kävelystä, mutta jälleen kirpeä ulkoilma yllätti sisäilmamiehen. Hämeenkadun valopalloja pääsin siis ihastelemaan vain auton ikkunasta, koska en ollut muistanut ottaa miehelle mukaan pipoa, kaulaliinasta nyt puhumattakaan. Lokakuussa käy kylmä viima.

Valotaideinstallaatio oli livenä henkeäsalpaavan kaunis näky. Koskipuisto oli täynnä ihmisiä kameroiden ja kamerajalustojen kanssa. Pieni bloggaaja tunsi itsensä täydelliseksi amatööriksi pikku, pikku kameransa kanssa. Kun kuljimme koskenrannasta ylös keskustoria kohti, melkein tuntui siltä kuin olisimme kulkeneet sadussa. Onneksi Valoviikot kestävät kokonaisuudessaan maaliskuulle asti ja valot palavat alkuillasta myöhäiseen iltaan asti arkisin ja viikonloppuisin ihan pikkutunneille asti. Eiköhän sitä ehdi siis valoista nauttia monta kertaa tänäkin talvena.

Olitko paikalla Valoviikkojen avajaisessa? Onko suunnitelmissa poiketa Tampereella pimeän aikaan?

Mukavaa alkavaa viikkoa! Ja muistakaahan Ekokiva arvonta! Vielä mahtuu mukaan.
↧

Tampereen seudun blogien yhteenliittymä TRE-BLOGIT

November 1, 2015, 1:40 am
$
0
0
Joku ehkä jo saattoikin huomata, että pari päivää sitten blogini reunamille ilmestyi uusi logo, jota klikkaamalla päätyy Facebookkiin ja TRE-BLOGIEN sivulle. Itse olen seurannut Tampereen seudun bloggaajien edesottamuksia jo jonkun aikaa, mutta mukaan tähän yhteenliittymään uskaltauduin pyytämään vasta viime viikolla.
TRE-blogit on siis yhteenliittymä, joka kerää alleen osan Pirkanmaalaisia blogeja, joita voi sitten kätevästi seurata yhdeltä sivustolta. Jos lukulista kaipaa päivitystä, kaipaat uusia ideoita ja inspiraatiota, kannattaa kurkkia, mitä Tampereen seudulla blogataan ja mistä puhutaan juuri nyt. Blogini ei siis muuta mihinkään, mutta sitä voi jatkossa seurata myös TRE-blogien kautta.

Jos bloggaat Tampereen seudulla ja haluat mukaan TRE-blogeihin, laita sähköpostia treblogit@gmail.com ja kysy lisää. Ratkaisevaa ei ole se, mistä bloggaat vaan se, missä bloggaat.
Upeat TRE-BLOGIT -logot: Niina / Sula Mahdollisuus -blogi
↧
↧

Teidän Ekokiva -suosikkinne ja arvonnan voittaja

November 2, 2015, 11:22 am
$
0
0
Toissapäivänä päättyi yhteistyössä Ekokivan kanssa järjestämäni arvonta. Voittaja on nyt arvottu (Random.org) ja olen ottanut häneen jo sähköpostitse yhteyttäkin.

Arvonnassahan oli ensimmäisenä osallistumisehtona kertoa, mihin mahdollisesti käyttäisi tuon 30 euron lahjakortin, joka palkintona oli. Vaikka olin mielestäni tutustunut Ekokivaan ja sen laajaan valikoimaan hyvin etukäteen, löysin silti arvonnan kautta vielä monta kivaa juttua, joita en ollut aiemmin kauppaa selaillessani huomannut.

Teidän ehdottomia suosikkituotteitanne olivat erilaiset Lifefactory -pullot ja -ruokalaatikot. Ekokivasta löytyykin hyvä valikoima Lifefactoryn tuotteita ja varaosia. Lifefactory -tuotteet on valmistettu erittäin kestävästä borsoliittilasista, jota suojaa silikonisuojus. Pullot ja astiat kestävät konepesun, mikron ja myös pakastamisen. Kestävää ja ekokivaa!

Toinen suuri suosikki arvontavastausten perusteella on paljon bloginäkyvyyttäkin saanut leluklassikko Sophie Kirahvi. Suloinen kirahvi on luonnonkumia ja Hevea-puuta ja värit tulevat turvallisista ruokaväreistä. Sophie kirahvi on varmasti perheen pienimpien suosikki.
Kuvat: http://www.ekokiva.fi/
Moni ilmoitti myös käyttävänsä mahdollisen palkintolahjakortin puisiin leluihin ja niistä suosikiksi nousivat nimenomaan keittiöleikkeihin liittyvät lelut ja tarvikkeet. Kokkailu- ja ravintolaleikit kauppaleikkien ohella ovatkin pienten ja vähän isompienkin lasten kestosuosikkeja.

Lifefactory -tuotteiden ohella suosiotaan nostattivat myös erilaiset juomapullot ja muut ruokailutarvikkeet. Myös pesuaineet, kosteuspyyhkeet ja shampoot nousivat arvontaan osallistumisissa esille. Olin iloisesti yllättynyt, että myös näitä tuotteita löytyy Ekokivan valikoimista.

Arvonnassa oli mahdollisuus kahmaista itselleen peräti kuusi arpaa! Olin todella iloinen, että moni kaikki arvat kunnianhimoisesti itselleen noukkikin. Tällä kertaa voittoon ei kuitenkaan tarvittu kaikkia kuutta arpaa vaan palkinto lohkesi voittajalle yhdellä onnekkaalla arvalla kolmesta osallistumisarvasta. Ja voittaja on....
Onnea Milla!

Isot kiitokset kaikille arvontaan osallistuneille! Tervetuloa uudet lukijat, ja pysykäähän kelkassa mukana. Kivoja arvontojakin on luvassa aina silloin tällöin.

Erityiskiitos mahtavasta yhteistyöstä Ekokivan Annikalle! Ekokiva on inspiroiva nettikauppa, johon kannattaa tutustua. Kauppa on täynnä muun muassa järkeviä joululahjoja.
↧

Ihan tavallinen Halloween viikonloppu

November 3, 2015, 11:35 am
$
0
0

Halloweenin täytyi kiertää anglosaksisista maista Ameriikan kautta takaisin Eurooppaan, ennen kuin se löysi Suomeen asti. Alkaa hiljalleen tuntua, että kyseinen kauhujuhla saa kiertää maailmalla vielä hetken, ennen kuin se löytää sisään meidän kotiovestamme. Kurpitsat, kauhunaamarit, vampyyrit, aaveet ja noidat tuntuvat jotenkin vierailta... ja liian pelottavilta, kun ulkona alkaa olla muutenkin jo pimeää kaiken arkivapaa-ajan.

Monissa perheissä kuitenkin juhlittiin Halloweenia kera bileiden ja kauhukastettavien. Itsekin uhosin ensin, että josko askartelisin iltapalapöytään kauhunakkisormia, mutta homma jäi. Ruisleipä, kun taitaa pitää meillä ykköspaikkaa iltapalaklassikkona.

Meillä ei siis vietetty Halloweenia mitekään. Tyttö tosin discoili teeman mukaisesti jo torstaina koululla alkuillasta noita-asussaan. Itse olin iltavuorossa töissä, joten meikkitaiteilukin jäi sikseen. Viikonloppuna levättiin, nautittiin ja saatoin ehkä jossain kohdassa huomata, etten tajunnut edes varata karkkia keppostelijoiden varalle. Onneksi ovikello soi viikonlopun aikana vain muissa merkeissä.

Lauantai-iltana tyttö halusi lähteä katsastamaan keskustan valoja. Neiti valokuvasi innoissaan kännykällään ja kävipä yksi naamarinaama oikein poseeraamassakin tytölle. Eipä tarvittu lapsen riemuun enempää kuin keskustan valot, kurpitsan värinen takki ja pääkallopipo.

Miten teillä fiilisteltiin Halloweenia vai menikö kurpitsalasti naapuriin niin kuin meillä? Mukavaa loppuviikkoa!
↧

Joulu mielessä... Alekoodi Iittala -verkkokauppaan

November 9, 2015, 10:19 am
$
0
0
Osa muksuista leikkii pihalla ilman pipoa. Välikausi on taas venynyt ja vanunut pitkäksi, on suoraan sanottuna vaikea hahmottaa, missä kohtaa kalenteria mennään. Jouluun on enää reipas kuukausi. Tilipäiviä ennen sitä onneksi vielä kaksi...

Joko joulun hankinnat alkavat pian olla ajankohtaisia? Itse olen ollut tänä vuonna harvinaisen huono jouluajattelija, ensimmäiset lahjahankinnat tein vasta viime viikonloppuna. Aiempina vuosina jemmoja on kertynyt kaapin perukoille jo viimeistään elokuusta alkaen.
Muumit Muki Talviuni  Angry Birds Muki Stella & Gale  Kastehelmi Juomalasi  Pieni Kokinveitsi  
Arctica Syvä lautanen  Höganas Keramik Kannu  Fire Kynttilälyhty
Joululahjavinkit osa 1 tulee tässä: Iittala -verkkokaupassa saat koodilla ILOVEIITTALA -15% normaalihintaisesta valikoimasta 18.11. saakka. Koodi ei koske Vulpes-taidelasia.

Mieleni minun tekevi ainakin uutta Muumimukia ja tilaa olisi raivattavissa ehkä myös uusille syville lautasille. Stella -mukikin näyttää ihan liian hempeältä ollakseen totta... Ja koko verkkokauppa on täynnä erilaisia mielihaluja niin kattamiseen, ruoanlaittoon kuin sisustamiseenkin.

Mukavaa alkanutta viikkoa!

*Postauksen linkit ovat kumppanuusmarkkinointilinkkejä.

↧
Search

Marraskuun tököttivinkki: Liiankin hehkutetut?

November 14, 2015, 9:42 am
$
0
0
En todellakaan luokittele itseäni minkään asian suhteen edelläkävijäksi. Vaikka luonnonkosmetiikka on tehnyt vakaata nousuaan jo pitkään, itse uskaltauduin kokeilemaan ensimmäisiä lajiin kuuluvia tuotteita vasta menneenä kesänä.

En varsinaisesti ole mikään luonnonkosmetiikan hehkuttaja. Ns. tavallisessakin kosmetiikassa käytetään usein tehoaineina luonnosta peräisin olevia raaka-aineita. Jotain luonnollisia raaka-aineita taas pystytään valmistamaan myös synteettisesti, jolloin ne ovat jopa puhtaammassa muodossa kuin luonnosta peräisin olevat raaka-aineet. Juuri tästä syystä jopa välttelin luonnonkosmetiikkaa pitkään. Ajattelin sen olevat jotenkin niin raakaa ja alkukantaista, ettei edes sopisi iholleni. Olinpa taas niin väärässä!

Nykyään käytössäni on luonnonkosmetiikkaa usealta eri merkiltä. Ja ainakaan kahta en enää vaihda! Alkusyksystä ostin testiin Mádaran Nokkosvoiteen*, koska sitä lievästi sanottuna hehkutettiin loistavaksi ympäri blogistanian. Mieto tuoksu vaikutti ensin nenääni vähän oudolta, mutta tykästyin lopulta. Voide on todella monikäyttöinen ja myös riittoisaksi todettu. Sitä voi hölvätä niin kasvoille, vartalolle kuin käsiinkin. Voide imeytyy nopeasti, jättää ihon miellyttävän pehmeäksi ja mikä parasta, myös mattapintaiseksi. Nokkosvoiteella rasvataan myös tytön rohtunut nassu aamuisin ennen kouluunlähtöä. 

Mádaran Pihlajavoiteen* ostin  syksyllä hyvän alen sattuessa kohdille. Se tuntuu ainakin omalla ihollani astetta rasvaisemmalle kuin Nokkosvoide. Hölväilenkin sitä mielelläni erityisesti kuiviin kantapäihini ja käsiini yöksi. Joku kritisoi Pihlajavoiteen tuoksua pahaksi, mutta omaan nenääni se tuoksuu huumaavan ihanalta, eikä missään nimessä liian voimakkaalta. Neiti 8-vuotias tosin ei halua Pihlajavoidetta ainakaan kasvoilleen juuri tuoksun takia. Molemmat voiteet soveltuvat kuitenkin hyvin koko perheen käytettäviksi.

Nämä hehkutetut voiteet tulevat siis löytymään meidänkin tuubipaljoudesta jatkossakin. Luulen, että aika kauan saan etsiä, ennen kuin löydän paremmat Daily Defencet näiden tilalle.

Onko Mádaran DD:t sinulle tuttuja?

*Kumppanuusmarkkinointilinkkejä.

↧
↧

Rukkaset Reimalta -ja Reimatec alevinkki

November 16, 2015, 10:01 am
$
0
0
Meille avautui mahdollisuus saada Reimalta rukkaset testiin. Ja hyvät rukkaset saimmekin, nimittäin Reimatec Kiito toppahanskat. Ensilumi ei ole ehtinyt vielä Tampereelle asti ja pääsääntöisesti on tarjennut vielä hyvin välikausisormikkailla, mutta olihan Kiito toppahanskat heti testattava tuoreeltaan. 
Reimatec Kiito toppahanskat iskemättöminä naulassa. Kohta mennään! Takki on Reiman välikausiuntuvatakki Quietly.
Tämän vuotisissa Reimatec toppasormikkaissa on erityisen lämmin ja kevyt Primaloft vanu ja tottakai ihanalta ja pehmeältä tuntuva fleecevuoraus. Hipora-välikalvo takaa, että sormet pysyvät kuivina vaikka vähän vetisimmissäkin leikeissä. Sormikkaille luvattu vesipylväs on 15000 ja lisäksi ne ovat hengittävää materiaalia. Peukalossa, sormissa ja kämmenissä on vahvikkeet, jotka takaavat hyvän otteen vaikka puun oksasta ja helpottavat myös lumipallojen tekemistä, jos ja kun sitä lunta vielä tänäkin talvena saadaan. 

Kun vetää ekaa kertaa toppaa käsiin, tuntuma on varmasti vähän eri luokkaa kuin välikausisormikkaiden kanssa. Tyttö nurisi aluksi, että sormikkaat tuntuvat liian paksuilta, mutta ulkoilun mittaan nurinat unohtuivat nopeasti. Toppasormikkaiksi Kiito -hanskat ovat kuitenkin keveät ja notkean oloiset. Kokeilin niitä nimittäin pieniin kätösiini itsekin. Kiito hanskoissa on myös pidennetyt varret, jotka on mahdollista kiristää vaikka hihan päälle. Meillä tyttö tosin haluaa yleensä varret hihan sisään. 

Leikkien tiimellyksessä, varsinkaan, kun sitä lunta ei vielä ole, hanskat sotkeentuvat helposti. Hiekka ja rapa lähtivät kyllä hanskojen kuivuttua mukavasti ravistelemalla, eikä pesua vielä tarvittu. Useimmiten lika lähtee jo pelkällä hanan alla huuhtelulla, mutta olen pessyt tytön Reimatec -sormikkaita kuitenkin äärimmäisen tarpeen vaatiessa myös pesukoneessa, erillään pesupussissa. Valmistaja lupaa, että Reimatec -toppahanskat voi myös rumpukuivata ja kaappikuivata miedolla lämmöllä. Vuorta ei kuitenkaan saa vetää ulos.

Ihan uusi tuttavuus Reimatec -hanskat eivät meillä ole, vaikka juuri Kiito -hanskat ihan ensimmäistä kertaa käteen nyt päätyivätkin. Tytön garderobista nimittäin kaivelin esille myös mustat Reimatec Tartu toppahanskat ja vaaleanharmaat Reimatec Pivo välikausihanskat, jotka ovat nyt käytössä jo toista kautta. Tytön hanskat ovat kokoa 6, joka on suunnilleen 8-10-vuotiaille tarkoitettu koko. Tytöllä on käytössään myös yhdet kokoa pienemmät välikausi Pivot ja myös se koko toimii pienikätisellä 8-vuotiaalla oikein hyvin. Reiman kokotaulukossa on hyvät mitat oikean koon valitsemiseen. Isoimmat koot sormikkaissa ovat sen verran isoja, että ainakin me pienikätisimmät aikuisetkin saamme kädet pidettyä lämpiminä ja kuivina pihaleikeissä.

Vasemmalla mustat Tartu -toppahanskat ja oikealla vaaleanharmaat Reimatec välikausi Pivo -sormikkaat.

Ja sitten siihen alevinkkiin! Reimalla on nimittäin marraskuun club -etuna kaikki Reimatec -hanskat ja -rukkaset (sekä talvi että välikausi) 25% alessa. Tarjous koskee verkkokauppaa ja myymälöitä ja on voimassa 30.11. asti. Nyt on siis mahdollista tehdä sormet kuivina ja lämpiminä pitäviä ostoksia edullisesti!

Ovatko Reimatec -hanskat ja rukkaset tuttuja ruudun sillä puolella? Joko siellä on koettu tämän telven ensilumen ihme? Joko toppaa on kaivettu myös sormien ympärille?

Mukavaa viikkoa!

*Tytön kädessä olevat pinkit Reimatec Kiito -toppahanskat on saatu Reimalta yhteistyön merkeissä.
*Kaikki postauksen linkit ovat kumppanuusmarkkinointilinkkejä.
↧

Ensilumi ja tonttujen (?) liikkeitä

November 21, 2015, 11:41 am
$
0
0
Saatiinhan tännekin se ensiräntä, joka muuttui lopulta ihan oikeaksi (märäksi) lumeksi ja näyttääpä tuota kauan odotettua mössöä tuppaavan taivaalta jatkuvasti lisääkin. Peruspessimistänä uskon kyllä lumien muuttuvan suureksi määräksi loskaa viimeistään ensi viikon aikana. Jostain kumman syystä tein silti tänään inventaarion eteisen vaatekaappiin. Välikausivaatteet on nyt pääosin pesty talviteloille ja toppaa kaivettu tilalle.


Lumella ja sen tuomalla valolla on ihmeellinen vaikutus mieleen. Teki heti mieli asennella ne vähät omistamani sisustusvalot paikoilleen kotia koristamaan ja lähdin jopa ulos ihan vain lunta läheltä ihastellakseni. Onko tämä pimeyden hetkellinen kaikkoaminen tottakaan?

Pari punaista hiippalakkia bongattu lähimetsikössä!
Ulkona kameran kanssa pyöriessäni tuli jopa sellainen fiilis, että joulu saattaisi olla sittenkin tulossa meillekin. Kuvittelin jopa näkeväni pari pienen pientä tonttua hiipivän koivikossa, jossa ei ollut lumien satamisen jälkeen vielä kukaan muu astellutkaan.

Omassa lapsuudessani meillä kotona ei käynyt koskaan Joulupukki, vaan tontut kävivät tuomassa lahjat kuusen alle sillä aikaa, kun olimme mummulassa viettämässä aattopäivää. Samaa perinnettä on jatkettu meillä nykyäänkin. Hiipailevat tontut ovat siis ehdottomasti tärkeämpi elementti jouluntuojina kuin kauppakeskusten pukit nylonpartoineen.


Joko teilläpäin ovat tontut liikkuneet? Entä nautittu lumesta? Meillä neiti ulkoili tänään kahteen otteeseen hyvät tovit. Ja ihan rehellisesti voin sanoa, että pitkästä aikaa näin.

Mukavaa viikonloppua!
↧

Enkkukerholainen

November 28, 2015, 6:14 am
$
0
0
Olen pohtinut tytön kielivalintoja näköjään jo postauksessa vuosi sitten, vaikka ihka oikeasti valinnat ovat edessä vasta tulevana keväänä. Tyttö on ollut kuitenkin jatkuvasti kiinnostunut englanninkielisistä sanoista ja laulunlurituksista. Itse olen englannin kielen suhteen lievästi sanottuna koulujärjestelmän väliinputoaja. Valitsin aikoinani ensimmäiseksi vieraaksi kielekseni saksan. Se oli virhe. Nykyään en osaa sen paremmin saksaa, englantia kuin ruotsiakaan. Suomeakin puhun ilmeisen välttävästi, koska joudun jatkuvasti selittelemään ja perustelemaan sanomisiani. Tämä voi johtua tosin myös siitä, että minulla on kovin oma- ja jääräpäinen nuori neiti kasvatettavani.

Tytön yhä jatkaessa enkkuinnostustaan aloin alkusyksystä miettiä, että olisipa koululla tai lähistöllä tarjolla jotain iltapäiväkerhoa tai kielikylpyä pikkukoululaisille enkkuteemalla. Tyttö viettää iltapäivät pääsääntöisesti koulun iltapäiväkerhossa, joten muita harrastuksia ei oikein kalenteriin ole sopinut. Suunnitelmissa oli kyllä jatkaa uimakoulua tänäkin synksynä, mutta joku paskamutsi meni ja missasi ilmoittautumiset parilla päivällä.

Olin siis juuri päässyt toivomasta, että lähistöllä olisi tarjolla muutakin kuin jokapäiväisiä pihamutakylpyjä, kun tyttö toi koulusta mukanaan Skolarsin esitteen ja tiedon siitä, että heti seuraavalla viikolla koululla olisi alkamassa toiminnallinen enkkukerho 0-3 -luokkalaisille. Pikainen tiedonhaku paljasti Skolarsin varsin uudeksi jutuksi. Skolars on luokanopettajan perustama yksityiskoulu, joka järjestää muun muassa perusopetusta täydentävää koulutusta. Eipä tarvinnut paria minuuttia pitempään miettiä, että ilmoitanko myös meidän neidin kerhoon. Itse tyttö oli ja on edelleen kerhosta oikein innoissaan.

Skolarsin enkkukerho on toiminnallista laatua eli kerhossa ollaan liikkeessä ja touhutaan paljon. Nuorimmat kerholaiset ovat eskari-ikäisiä, joten lukutaito ei ole välttämätön. Kerhossa käytetään oppimisen välineinä esimerkiksi leikkejä, lauluja, kuvia ja tarinoita. Tyttö on kartuttanut syksyn aikana sanavarastoaan kivasti ja luritellut kotonakin monia kivoja leikkilauluja. Myös ääntäminen on alkanut sujua hienosti. Taidan olla enkkukerhosta yhtä innoissani kuin tyttökin. En halua, että englannin osaamattomuus tulee tyttäreni tielle koskaan tulevia opintoja miettiessä niin kuin itselleni on käynyt.

Maanantaista on tainnut tulla meidän perheessä se odotetuin päivä viikossa. Enpä olisi vielä viime syksynä uskonut.

Valmistaudutaanko teillä jotenkin tuleviin kieliopintoihin? Onko kokemusta vastaavista kielikylvyistä tai kielikerhoista?

Mukavaa viikonloppua!
↧

Sponsoroitu video: Oral-B tuo Bluetooth -hammasharjan ja kännykän kylppäriin

December 1, 2015, 11:22 am
$
0
0
Kun näin videon Oral-B Smartseries sähköhammasharjasta, ajattelin ensin, että ei voi olla totta! Sähköhammasharja, jossa on hyödynnetty Bluetooth -teknologiaa. Sähköhammasharja, joka tuo kännykän myös kylpyhuoneeseen...

Kun sain ehdotuksen postata sponsoroidusti tästä uskomattomasta laitteesta, ajattelin ensin, että en varmasti keksi mitään sanottavaa. Seuraavaksi mieleeni tulivat kuitenkin suuren suosion saavuttaneet askelmittarit, jotka parhaimmillaan kannustavat meitä liikkumaan ja pitämään itsestämme parempaa huolta. Miksei samantyyppistä teknologiaa voisi hyödyntää myös hampaiden ja suun terveydestä huolehtimiseen?

Oral-B Smartseries sähköhammasharja on niin älykäs, että se kommunikoi langattomasti kännykkään asennetun sovelluksen kanssa. Ohjelma pitää kirjaa hampaiden harjauksesta, kannustaa ja ohjaa parempaan harjaukseen. Omaa edistymistään voi seurata kehittymispisteistä. Älykäs hammasharja auttaa siis pesemään hampaat huolellisemmin, se kartoittaa harjausrutiinit, muistuttaa hammaslangan käytöstä ja mikä parasta, se kertoo myös, kun harjaspää on aika vaihtaa uuteen. Uskomatonta!

Meillä on tavalliset Oral-B sähköhammasharjat jatkuvassa käytössä ja itseasiassa tyttö kokeili tänään isänsä kanssa, että miltä tuntuisi pestä hampaita kännykkä kourassa. Aika luontevaa toimintaahan se tuntui olevan, sillä fakta on muutenkin se, että kännykät ovat kasvaneet kouraan kiinni yhdelle sun toiselle.

Voisitko kuvitella harjaavasi jatkossa hampaita parempaan harjaustulokseen kannustava kännykkä kourassa?


Postaus on Oral-B:n sponsoroima, mutta ajatukset ovat omiani.

Harjailemisiin!
↧
↧

Missä lapsi saa laskea mäkeä?

December 2, 2015, 9:28 am
$
0
0
Talvi ja lumileikit ovat ehkä taas pian ajankohtaisia, ja ehtihän tyttö jo tänäkin talvena pari kertaa raahata kelkkansa talomme takana olevaan mäkeen, jossa jo itsekin laskin Stigallani lapsuudessa...

Pyrin aina huomioimaan muut ihmiset omissa toimissani ja samanlaista huomaavaisuutta yritän opettaa myös omalle lapselleni. Tänään kuitenkin työpaikan aamukahvipöydässä heräsin. Eteeni lätkäistiin omastani poikkeava näkökulma lasten mäenlaskuleikkeihin. En ollut ikinä ajatellut, ettei kaikille olekaan ihan ok, että lapset temmeltävät kotinsa lähistöillä olevilla mäennyppylöillä pulkkien ja kelkkojen kanssa.
Kuva menneiltä vuosilta. Tänä talvena en vielä ehtinyt mäkeen kamerani kanssa.
Täällä Tampereella ei ainakaan ole joka kaupunginosassa niin sanottua virallista pulkkamäkeä. Siis sellaista mäkeä, joka olisi tarkoitettu talviaikaan vain ja ainoastaan mäen laskuun. Iät ja ajat lapset ovat rakennelleen hyppyreitä ja laskeneet mäkeä siellä, missä jätetään kulkuväylät hiekoittamatta ja on tarpeeksi suuret korkeuserot siihen, että laskeminen ylipäätään onnistuu. Koululaisen äitinä en enää kulje lapseni mukana jokaisella ulkoilulla ja talvisin on sovitut paikat, missä mäkeä käydään laskemassa. Lähinnä olen varoitellut laskemassa paikoissa, joissa mäki päätyy suoraan autotielle, kieltänyt laskemasta kenenkään päälle, ettei satu mitään ja kunnioittamaan myös jalkaisin liikkeellä olevia kanssaeläjiä.

Tänään sain kuitenkin kuulla, miten kummallista on, että joku antaa lastensa laskea mäkeä paikassa, jossa on jalankulkuväylä. Paikat, joissa lapseni laskee mäkeä tässä lähistöllä ovat siis hiekkapohjaisia jalankulkuväyliä, joissa kulkee kesäisin lähinnä lenkkeilijöitä ja koirien ulkoiluttajia. Näillä väylillä ei ole talvikunnossapitoa, joten olen ajatellut, että ne ovat ihan soveliaita mäenlaskupaikkoja... ja niin tuntuvat ajattelevan kaikki muutkin lapselliset, lapset itse ja myös lapsenmieliset aikuiset.

Toinen näkökulma mäenlaskuun näillä jalankulkuväylillä oli kuitenkin se, että niistä tulee mäenlaskun seurauksena liukkaita ja jalankulku vaikeutuu ja vaarantuu. Vastasin, että suosittelenkin jalankulkijoita ja varsinkin vanhuksia kulkemaan talvella sellaisia pääväyliä, jotka on hiekoitettu ja kulkeminen on turvallisempaa. Jalankulkijoiden ja ulkoilutettavien koirien turvallisuus vaarantuu hurjista mäenlaskijoista. Kenen syy on, jos joku viaton kulkija tai koira jää hurjaa vauhtia kiitävän kelkan alle? Kelkkaa tai pulkkaa ei aina saa pysähtymään niin nopeasti kuin poikkeavalta tieltä joku kävelee alle. Oma näkökulmani olikin, että molemminpuolinen huomioiminen olisi paras ratkaisu. Kävellen liikkeellä oleva aikuinen voisi vaikka kiinnittää lasten huomion itseensä ja kertoa kulkevansa paikalta ohi ja varoittaa ystävällisesti laskemasta juuri silloin. Lapsilla vauhti ja meninki on usein niin valtava, etteivät viattomat ohikulkijat aina tallennu verkkokalvoille.
Kuva on menneiltä vuosilta. 
Oma näkemykseni talven riemuihin on se, että lumesta ja lumileikeistä pitää voida nauttia sen lyhyen aikaa, kun lunta on nykytalvina tarjolla. Mäenlasku on lisäksi hyvää liikuntaa. Onhan viime vuosina parjattu meitä nykyvanhempia paljon siitä(kin), ettemme motivoi lapsiamme tarpeeksi liikkeelle. Jos lähimäissä ei saa laskea, niin kelkka täytyisi pakata autoon ja lähteä hakemaan virallistä mäkeä vähän kaempaa. Se olisi kyllä suuri menetys tavalliselle perustalviulkoilulle.

Miten ja missä teillä lasketaan pulkka- ja kelkkamäkeä? Saako jalankulkuväylällä, jossa ei ole talvikunnossapitoa laskea mäkeä?
↧

Punainen

December 5, 2015, 12:18 pm
$
0
0

Sain oman huoneen 7-vuotiaana ja sen väritys oli vaaleansini-valkoinen. Olohuoneessa oli (vaalean)ruskea nahkasohva, mutta muuten en muista juurikaan, miltä lapsuudenkodin värimaailma näytti. Sen muistan, ettei se ollut tummaa ja synkkää niin kuin monissa muissa 80-luvun kodeissa. Ei kuitenkaan ihan valkoinenkaan niin kuin nykykodeissa usein on.

Jossain vaiheessa vihasin yli kaiken punaista väriä. Vihasin punakynän jälkeä koepaperissa, vihasin punaisia vaatteita, valoja, autoja... Ymmärsin hyvin sen sanonnan sisällön, jossa jokin asia on jollekin kuin punainen vaate. Punainen, yök! Aikaa kului ja aloin ottamaan työkseni verikokeita. Tummanpunaisia pötkylöitä. Tytön syntymän jälkeen aloin haaveilla punaisesta sohvasta. Varmaan joku aivosolu nyrjähti päässä ponnistuksen voimasta ja aloinkin pitää punaisesta väristä muussakin yhteydessä kuin tonttulakissa.

Punainen sohva tuli ja on edelleen. Myös muita olohuoneen sisutusromppeita on tietysti hankittu sävysävyyn sohvan kanssa. Erityisesti näin joulun alla herään siihen, kuinka kiva ja helppo punainen olohuoneemme on. Vähän valoja ja kynttilää esille, valkoinen joulukuusi nurkkaan ja joulu on tullut.

Mitä värejä teillä on suosittu oleskeluhuoneen sisustuksessa? Tuoko joulu tullessaan lisää punaisia elementtejä sisustukseen? Onko jostain inhokkiväristä tullutkin myöhemmin suosikki?
↧
Search

Melkein kuin paljain jaloin

December 7, 2015, 1:55 am
$
0
0

Istuu kuin hansikas ja on kevyt ja mukava jalassa.
En todennäköisesti ole nyt ihan ajantasalla muun maailman kanssa, jossa toiset miettivät joulua, hankkivat lahjoja ja pistävät kuusta pystyyn. Toki meilläkin on jouluvalmistelut jo käynnissä; lahjoja on hankittu ja paketoitukin, valkoinen kuusi on omalla paikallaan juhla-asussaan... mutta joulumieli on vielä kadoksissa. Jos ei pian saada lunta, niin joulumieli todennäköisesti myös pysyy poissa.

Kaiken kadotetun joulumielen päälle vietän vielä kaksi seuraavaa lauantaita töissä. Ainoa lohdullinen ajatus lyhyissä viikonlopuissa ja pitkissä viikoissa piilee siinä, että minulla on töissä käytössäni tällä hetkellä maailman ihanimmat kengät. Reipas kuukausi sitten työkaveri esitteli uusia paljasjalkakenkiään, jotka 1) näyttivät siisteiltä ja 2) vaikuttivat niin mukavilta, että innostuin samantien tilaamaan itselleni samanmoiset. Paketti tuli kotiovelle muutamassa päivässä ja siitä lähtien jalkani ovat viihtyneet töissä paljon paremmin.

Vivobarefoot -paljasjalkakengissä on patentoitu erikoisohut ja pistosuojattu pohja, joka sallii jalan luonnollisen liikkeen ja pohjan läpi aistii paremmin, millaisella alustalla kävelee. Itse kärsin koko kevään ja kesän oudosta toispuoleisesta jalkapohjakivusta, joka paheni työpäivän aikana erityisesti, jos jalka oli hetken levossa. Viimeisen kuukauden aikana, kun käytössäni ovat olleet paljasjalkakengät, ei mitään jalkakipuja ole ilmennyt. Työpäivinä, jolloin kilometrejä mittariin tulee enemmän, huomaan erityisesti pohjelihasten väsyvän aiemmin kuin ennen, mutta toisaalta jalat toipuvat rasituksesta nyt nopeammin kuin ennen. Olen myös oppinut askeltamaan kevyemmin ja tasaisemmin. En enää tömistä kantapäätä lattiaan niin kovasti kuin aiemmin.

Pelkäsin uusien kenkieni olevan liukkaat, mutta se pelko osoittautui turhaksi. Olen kipittänyt kengillä ruokalaan läpi sateisen harmauden ja myöskään märkä kengänpohja ei ole ollut liukas. Nyt, kun olen rakastunut uusiin kenkiini, olen alkanut harkita sellaisten hankkimista myös kesäkengiksi ulkona liikkumiseen. Luonnossa paljasjalkakengistä saa todennäköisesti vielä enemmän irti kuin kovilla laatta- ja betonilattioilla liikkuessa. Työkaveri haaveilee paljasjalkakenkien hankkimisesta avantouintikengiksi ja luulen, että ne olisivat oivat myös kesällä kivikkoisessa rannassa kahlatessa.

Onko sinulla kokemusta paljasjalkakengistä?
↧

Väritettävä kalenteri, Mummon Puutarhassa -arvonta

December 15, 2015, 11:09 am
$
0
0

Kun ei tunnu joululta, vaikka kuinka yrittäisi, niin pidetään sitten mietteet kesässä. Eikä missä tahansa kesässä, vaan niissä lapsuuden kesissä, jotka sain viettää mummulassa. Mummon puutarhassa kukat kukkivat aina komeimmin, marjapensaat notkuivat marjoja ja raparperit rehottivat suurina ja korkeina. Kissa vietti kesää marjapensaiden varjoissa ja toi näytille isoja myyrähollikoitaan. Mummu antoi pelata jalkapalloa ja osallistui itsekin peliin, vaikka pionit olivatkin vaaravyöhykkeellä. Mikseivät kesät ole enää sellaisia kuin lapsuudessa, mummon puutarhassa?

Mummon Puutarhassa -väritettävä kalenteri 2016 on projekti, joka on syntynyt yhdistämällä yhden perheen osaamiset. Ideana väritettävä kalenteri on todella hieno, koska kukapa ei nykyään haluaisi väritellä. Lisäksi kuvataiteilija Sanni Weckmanin piirtämät värityskuvat ovat selkeitä ja kauniita. Kalenteri on A4 -kokoinen ja materiaali on laadukasta, taatusti värituksen kestävää paksua paperia.

Kiitoksena siitä, että olette tänäkin vuonna vierailleet blogissani, haluan ilahduttaa jotakuta teistä yhdellä Mummon Puutarhassa 2016 väritettävällä kalenterilla. Ei muuta kuin hihat ylös ja värittämään!

1 arvan saat, kun jätät tämän postauksen kommenttiboxiin toimivan sähköpostiosoitteen. Lisäarvan saat, jos olet kirjautunut lukija tai liityt sellaiseksi. Kaksi lisäarpaa saat, jos jaat/linkität arvonnan blogissasi tai esimerkiksi facebookissa. Yhteensä on mahdollista tienata siis 4 arpaa. Käytä linkittämiseen alinta kuvaa. Kerro arpojesi määrä kommenttiboxissa. Sähköpostiosoite on tällä kertaa välttämätön, koska arvon voittajan sunnuntaina aamupäivästä ja toivon saavani palkinnon postiin jo ensi maanantain aikana. Tällöin voittaja voi vielä halutessaan sujauttaa kalenterin vaikkapa jouluiseen lahjakääreeseen.

Arvontaan voi osallistua 19.12. keskiyöhön asti. Sunnuntaiaamuna otan yhteyttä voittajaan sähköpostitse ja julkistan voittajan myös täällä blogissa. Onnea arvontaan!



Jos voittomahdollisuudet epäilyttävät, niin kalenterin voi tilata myös netistä: http://www.mummonpuutarhassa.fi/ (ilmainen toimitus vuoden loppuun). Mummon Puutarhassa löytyy myös Facebookista, jossa voi käydä kurkkimassa muun muassa sen, kuka suosittelee Mummon Puutarhassa väritettävää kalenteria!

Mukavaa Joulun Odotusta!
↧
↧

Oikotie Jouluun! (Ja arvonnan voittaja)

December 20, 2015, 12:40 am
$
0
0





Kuten varmasti monella muullakin, on joulutunnelma ollut lievästi sanottuna hukassa. Itselleni joulumielen tekee luminen maisema ja hiljalleen satelevat isot lumihiutaleet. Lumista näkyä katsellessa alkavat jouluiset korvamadot raikua päänupissa niin, ettei radiota ja joulukanavaa tarvita alkuunkaan. Tänään, kun katsoo ikkunasta ulos, maassa ei ole enää edes sitä eilistä loskakerrosta. Masentavaa!

Toisaalta lumettomassa joulunodotuksessa on myös puolensa. Itselleni sattui tähän joulun alle mukavasti kaksi lauantaityövuoroa ja pitkää viikkoa. Enkä halua nyt ruikuttaa asiasta, kosta en kuitenkaan joudu olemaan sentään jouluna töissä, niin kuin esimerkiksi moni kolmivuorotyötä tekevä voisi joutua. Työpäivien jälkeen ei ole kuitenkaan ollut energiaa edes miettiä joulua. Toki kuusi on pystyssä ja pieni kasa lahjojakin olemassa. Mitään muuta jouluista emme olleet kuitenkaan ennen eilistä puuhailleet.

Eilen työpäivän jälkeen otin tirsat, jonka jälkeen heräsin päivään ihan uudella jalalla. Viime jouluna askartelimme perheen kesken talon kettukarkeista, mutta tänä jouluna mies vaati saada piparkakkutalon. Onneksi tuo mies vaatimuksineen hankki valmiit taloainekset Ikeasta. Eilen koristeltiin ja tänään kasataan. Onneksi torttujen tekeminenkin on tänä päivänä kovin vaivatonta ja nopeaa. Itse olisin halunnut tehdä muodikkaita torttusnautsereita, mutta muu perhe oli sitä mieltä, että ne ovat liian vihaisen näköisiä. Vihainen (ja väsynyt) oli kyllä varmasti sillä hetkellä emäntäkin.

Kysymys kuuluu: tuntuuko nyt joulusemmlta? Vastaus: ei tunnu. Vielä pitäisi siivota, miettiä, pähkäillä ja toteuttaa ties mitä. Ja tottakai lisäksi käydä paiskimassa duunia kolmena päivänä ennen kuin saa lösähtää joulupöytään kaikkensa antaneena. Ja tuleehan se Joulu näköjään stressaamattakin. Vai vieläkö sitä ehtisi jostain joulustressinkin kyytiin napata?

Näyttääkö ja ennen kaikkea tuntuuko muilla jo kovin jouluiselta? Joulumieltä saa jakaa kommenttiboxissa tännekin suuntaan!

Mukavaa Joulunodotusta kaikille!

Lämmin kiitos kaikille Mummon Puutarhassa väritettävän kalenterin 2016 arvontaan osallistuneille! Sain arvat tänään heti aamulla setvittyä ja random.org arpoi voittajaksi nimimerkin Amelia. Onnittelut voitosta! Voittajan kanssa vaihdoimme jo aamusella sähköpostia ja kalenteri pääsee siis matkaan jo heti huomenna.
Tytön piirtämä joulutyttö opettajan joulukorttiin... joka ei sitten tissivaon ja vesirajan takia koskaan päätynyt opettajalle :D Hyvää joulua silti!
↧

Vielä ehtii - Joulusinappi

December 20, 2015, 8:40 pm
$
0
0



Kotitekoinen sinappi kuuluu mielestäni oleellisesti joulupöytään. Monta vuotta vain haaveilin oman sinapin tekemisestä, kun kuvittelin sen olevan liian haastava tehtävä. Muutama vuosi sitten rohkaistuin kokeilemaan ja yllätyin, kuinka yksinkertaista sinapin valmistus oikeasti on.

Ainoa ongelma sinapeissani on ollut se, että ne ovat olleet liian tanakkaa tavaraa. Maku on ollut ok, mutta lusikan ei tarvitsisi välttämättä pysyä pystyssä sinappipurkin keskivaiheilla. Olen nyt monena jouluna yrittänyt tehdä asialle jotain, olen kokeillut eri reseptejä ja mitannut ainekset tarkasti -silti lusikka on aina pysynyt jämäkästi pystyasennossa sinappipurkissani.

Sunnuntaina Googlettelin kuitenkin erilaisia ohjeita ja löysin ohjeen, jossa on runsaammin ainesosia ja myös nesteitä kuin aiemmin kokeilemissani ohjeissa. Tässä sinapissa ei lusikka seiso, vaikka uskonkin sen vielä jääkaapissa hieman jouluksi tönkistyvän. Makukin vielä varmasti jalostuu, mutta alkutuntuma oli aika bueno. Tästä me tykätään!


Joulusinappi 

Ohjeella valmistat noin 7 dl joulusinappia. (Itse puolitin määrät, koska neljän sinapinsyöjän joulupöydässä 7 dl olisi ihan liikaa.)

2 dl sinappijauhetta
2 dl sokeria
2 dl kermaa
noin 1/2 dl öljyä
1 rkl perunajauhoja
2 munaa
5 rkl maustekurkkujen lientä
3 rkl etikkaa
5 rkl konjakkia (itse käytin jaloviinaa)
ripaus suolaa
2 tl kuivattua rakuunaa
(1 1/2 dl omenasosetta)

1. Sekoita kerma, perunajauhot, munat ja öljy sekä kurkkuliemi keskenään. Mittaa sinappijauhe ja sokeri kattilaan. Lisää joukkoon kermaseos ja sekoita. Kuumenna hiljalleen, kunnes seos sakenee. Kiehauta, mutta älä keitä.

2. Lisää joukkoon etikka, konjakki, suola ja rakuuna. Jos haluat, voit maustaa sinapin omenasoseella.

3. Kaada sinappi pieniin tölkkeihin ja sulje kansilla. Säilytä joulusinappi kylmässä.


Ohje on kotilieden sivuilta: http://kotiliesi.fi/ruoka/reseptit/joulusinappi

Kuuluuko teillä joulupöytään kotitekoinen sinappi vai koristaako pöytää se perinteinen sinappituubi?
↧

Vielä ehtii - Piparkakkutalo

December 22, 2015, 9:15 am
$
0
0

Aina ei ole aikaa tai viihteliäisyyttä väkertää piparkakkutaloa alusta asti itse. Tosi kätevänä emäntänä ajattelen jo ennen koitosta, ettei seinistä tulisi kuitenkaan suoria ja joku pellillinen palaisi karrellekin ihan taatusti. Onneksi kokoamista vaille valmiita piparkakkutaloja löytyy myös tavallisista kaupoista. Meidän talonosat ovat kotoisin Ikean herkkuosastolta. Kerran aiemminkin ostimme samanlaisen talopaketin, mutta silloin petyimme karvaasti. Seinät olivat nimittäin paketissaan tuusan nuuskana. Tällä kerralla riskinotto kuitenkin kannatti ja seinät säilyivät ehjänä taloksi asti.

Ihan ilman kaulimen käyttöä ei tämäkään talo kuitenkaan valmistunut. Pakkauksessa oli todellakin vain palat seiniä, kattoa ja savupiippua varten. Pohjapalan pyöräytimme häthätään pakastealtaan valmistaikinasta, samoin pihassa vahtia pitävän, tytön toteuttaman "siilin" sekä kuusen. Seinät ja katon sai helposti pysymään paikoillaan ilman sokerin sulattelua. Kaupan sokerimassatuubeista tulee melko tanakkaa tavaraa. Koristelussakaan emme paljon mielikuvitusta käyttäneet. Sokerimassaa, vaahtokarkkeja ja ranskalaisia pastilleja. Yksinkertaista ja helppoa! Kyllä se joulu taitaa tulla meillekin.

Onko teille ostettu talopaketteja vai tehty piparkakkutalot alusta asti omin pikku kätösin? 

Mukavaa joulun odotusta! Enää pari yötä ja sitten saa riisipuuroa.
↧
Viewing all 516 articles
Browse latest View live
Search

Latest Images

Tikkurila Festivaalia vietettiin aurinkoisessa säässä lähes 24 000 juhlijan...

Tikkurila Festivaalia vietettiin aurinkoisessa säässä lähes 24 000 juhlijan...

July 19, 2025, 9:00 am
Tikkurila Festivaalia vietettiin aurinkoisessa säässä lähes 24 000 juhlijan...

Tikkurila Festivaalia vietettiin aurinkoisessa säässä lähes 24 000 juhlijan...

July 19, 2025, 9:00 am
Tammerfest juhlittiin historiallisen helteisessä säässä – yleisöä 25 000!

Tammerfest juhlittiin historiallisen helteisessä säässä – yleisöä 25 000!

July 19, 2025, 6:00 am